sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Oppimistehtävä 1

Olen mielestäni sosiaalisen median käyttäjänä aika tyypillinen nelikymppinen. Käytän somea lähinnä yhteydenpidon välineenä läheisteni ja ystävieni kanssa. Valitsin tutuiksi some-sovelluksiksi Facebookin ja Whatsappin.

Facebookia olen käyttänyt vuodesta 2009. Minulla on fb-kavereissä läheisten ystävien ja perheenjäsenten lisäksi koulukavereita lapsuudesta tähän päivään, bloggausaikoina tutuksi tulleita virtuaaliystäviä, harrastusten tai satunnaisen kohtaamisten myötä tulleita tuttavuuksia, joiden kanssa on halunnut jäädä yhteyksiin jne. Facebook on minulle tärkeä kanava, koska sen avulla pysyn edes jollain tapaa kärryillä semmoistenkin ihmisten arjesta, joiden kanssa ei tule oltua paljon tekemisissä, mutta joilla on minulle merkitys.

Fb-kavereiden lisäksi seuraan joitain ryhmiä, suurinta osaa vähemmän aktiivisesti. Samanhenkisten ihmisten kanssa keskustelu mahdollistuu näiden ryhmien kautta ja monesti olen haaveillut aktiivisemmasta osallistumisesta, mutta se on aina jäänyt.

Olen opiskelussani hyödyntänyt Facebookia yllättävänkin paljon. Meidän oman vuosikurssimme fb-ryhmä on ollut usein tärkeä informaatiokanava. Ryhmässä jaetaan opiskeluissa tarvittavan tiedon lisäksi muuta ajankohtaista ja tarpeellista tietoa. Samaan kastiin kuuluu myös toinen toimintaterapeuttien ryhmä, jossa aktiivisimmat jakavat paljonkin tietoa elokuva- ja kirjasuosituksista artikkeileihin, jotka jollain tapaa voisivat kiinnostaa muita toimintaterapeuteiksi opiskelevia.

Lisäksi erilaisiin ryhmätöihin yms. liittyvä yhteydenpito hoidetaan fb-ryhmäviestien kautta. Tämä on helppo ja nopea tapa. Lisäksi kokemus on osoittanut, että lähes kaikki kirjautuvat Facebookiin huomattavasti useammin kuin vaikka koulun sähköpostiin.

Opiskeluiden aikana Facebookia on hyödynnetty opettajien toimesta vain vähän. Toisinaan opettajat ovat vinkanneet hyviä Facebook-ryhmiä, joista on mahdollista saada tarvittavaa tietoa. Vastikään olin kurssilla, jossa Facebookia oli hyödynnetty aika paljon ja jossa tieto kulki ja materiaalia jaettiin Facebook-ryhmässä.

Kuinka voisin sitten hyödyntää Facebookia omassa tulevassa työssäni? Minä huomasin käydessäni tätä kurssia, jossa Fb-ryhmää oli hyödynnetty, että kanava tavoitti tosiaan ihmiset nopeasti. Toisaalta ryhmän jäsenet olivat tasavertaisia tuottajia, eli kuka tahansa muukin kuin opettaja saattoi tuottaa ryhmään sisältöä ja kuka tahansa saattoi vastata esim. nousseisiin käytännön kysymyksiin. Toisin sanoen tätä kanavaa käytettäessä se rikkoisi tavallaan ammattilainen-asiakas-valta-asetelmaa, mikä on mielestäni tutkimisen arvoinen asia. Facebookin kautta asiakkaille on myös mahdollista löytää vertaisryhmiä tai ryhmiä, joista hänen on mahdollista saada tietoa.

Whatsappia en ole käyttänyt vielä kovin pitkään. Whatsappin avulla olen yhteyksissä läheisteni kanssa ja meillä on esimerkiksi oma Whatsapp-ryhmä opinnäytetyötämme varten, ja hoidamme asiaan liittyvää viestintää sitä kautta. Whatsappin kautta on mahdollista lähettää myös ääniviestejä, joita toisinaan lähettelenkin joko ihan muuten vain tai jos haluan viestin pojalleni, joka ei osaa vielä lukea. Nykyään Whatsappin kautta voi soittaa myös puheluita, jotka eivät toimi kovin hyvin.

Whatsapp on ollut paljon tapetilla myös siksi, että sen kautta on harjoitettu koulukiusaamista. Whatsappissa on mahdollisuus liittää ihminen keskusteluryhmään ilman liitettävän henkilön hyväksyntää ja muut ryhmän jäsenet voivat olla tuntemattomia liitetylle henkilölle. Whatsappin ikäraja on 16 vuotta. Tämä on asia, mitä monetkaan vanhemmat eivät tiedä tai jos tietävät, näkevät kanavan olevan kuitenkin niin hyvä viestinnän väline, että sallivat sen lapselleen. Yleensä Whatsapp toimiikin nuorten keskuudessa hyvänä välineenä, mutta riskitkin on otettava huomioon.

En näe käyttäväni Whatsappia työssäni viestinnän välineenä, mutta olen ajatellut, että sen ääniviestit voisivat olla hyödyllisiä huononäköisen tai näkövammaisen viestinnän apuna. Uskon, että tämäntyylinen yhteydenpito etsii nyt muotoaan, ja hyvin piankin löytyy vielä paljon enemmän, sekä monipuolisempia keinoja, joiden avulla voi nopeasti jakaa kuvaa, ääntä, tietoa ja tiedostoja reaaliaikaisesti. On tärkeää, että näitä kehiteltäessä otetaan huomioon kaikkien ihmisten tarpeet.

Opintojakson yhtenä tehtävänä oli valita itselle uusi sosiaalisen median sovellus tai palvelu ja perehtyä siihen. Valitsin Twitterin, joka on kiinnostava, mutta minulle lähes kokonaan vieras juttu. Twitterissä jaetaan lyhyitä kommentteja (max. 140 merkkiä), linkkejä, ajankohtaista tietoa, kuvia jne. Omat kommentit näkyvät oman tilin seuraajille. Lisäksi oman kommentin näkyvyyttä voi hallita tunnisteilla, joiden eteen laitetaan #-merkki. Näin samalla sivulla näkyvät kaikki samalla tunnisteella merkityt kommentit.

Twitterin kautta tieto kulkee nopeasti, melkein reaaliajassa. Sen kautta löytyy paljon toimintaterapiaa ja sitä sivuavia aiheita seuraamalla aiheesta julkaisevia, sekä hastageja. Myös omat ajatukset on mahdollista saattaa muiden aiheesta kiinnostuneiden tietoon ilman, että tarvitsisi tuntea vastaanottaja tai olla jotenkin lisännyt hänet omiin piireihinsä. Twitterin kautta voi myös lähettää lyhyitä yksityisviestejä.

Esimerkiksi tänään minun Twitterissäni on näkynyt paljon #prinssihäät -tunnisteella merkittyjä kommentteja. Ruotsin häähumua voi siis seurata hyvinkin monipuolisesti Twitterin kautta ja halutessaan saattaa omat tunnelmansa kaikkien kiinnostuneiden tietoon.

Yhteenvetona sanoisin, että sosiaalinen media on hyvä kanava saada ja jakaa omaan alaan liittyvää ajankohtaista tietoa ja uusia ideoita. Se voi toimia monipuolisena viestinnän välineenä ja sen yksityisyyttä on mahdollista säädellä tiettyyn rajaan asti. Ammatissa on huomioitava nimenomaan yksityisyyteen liittyvät asiat ja tietosuoja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä on ollut puhetta erilaisten etäpalveluiden kehittämisestä. Niistä olisi hyötyä esimerkiksi alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkät, tai ihmisillä, joiden on syystä tai toisesta hankala itse saapua palveluiden ääreen. Sosiaalinen media on yksi kanava löytää esimerkiksi vertaistukea. Se voi olla varhaisen puuttumisen väline.

Sosiaalisen median avulla on mahdollista saada ajankohtaista tietoa itseä kiinnostavista aiheista. Asiakastyössä on hyvä tietää erilaisia lähteitä ja kanavia, joiden kautta asiakas voi itse hankkia tietoa tai tarjota omaa asiantuntemustaan. Sosiaalinen media voi mielestäni parhaimmillaan purkaa valta-asetelmia ja siirtää valtaa ammattilaiselta asiakkaalle.

Linkkejä:

Sosiaalinen media ja terveydenhuollon ammattilainen
Ytimekäs diasarja joka antaa pohdittavaa terveydenhuollon ammattilaiselle suhteessa sosiaaliseen mediaan.

THL somessa. Blogi-, Facebook-, Twitter ja Youtubelinkkejä, jotka havainnollistavat minusta hyvin, missä kaikessa alalla voi olla näkyvissä. Sivulta löytyy myös kiinnostavaa seurattavaa.


Some työpaikalla. Forssan seudun terveyskuntayhtymän somekokeilusta tiedonkulun, tavoitteellisuuden ja avoimuuden lisääjänä (juttu vuodelta 2011).

Kuulu.fi
Sometietoutta vähän yleisemmällä tasolla.

1 kommentti:

  1. Pohdin itsekin Facebookin käyttöä omassa blogissani ja olen kanssani samaa mieltä, Facebookia voi hyödyntää monipuolisesti niin opiskelussa kuin työelämässäkin. Sen avulla ihmiset tavoittaa helposti ja tiedonkulku on nopeaa.

    VastaaPoista